Sairasteluputkeni "innoittamana" päätin tilata itselleni aikoja monensortin lääkäreille... Pidetään tätä nyt vaikka sellaisena huimaa vauhtia lähestyvän 4-kympin huoltoviikkona - naureskelin asiaa läheisilleni.
Ensimmäisenä hoidettiin kuntoon sielua. Olipa virkistävää ja voimaannuttavaa nähdä pitkästä aikaa Ystäviä. Vaikka kukaan heistä ei lääkärinä vaikutakaan, en voi kuin todeta illan vaikutuksen olleen antibiootteja vahvempi. Istua iltaa nuotiolla ja kynttiläpiirin ympäröimänä. Tarinoida kepeitä. Kulkea syvissä vesissä. Itkeä. Nauraa. Halata. Ja halata...
Seuraavana vuorossa suukalusto. Hammaslääkärini totesi "leegojeni" olevan koulutermillä kiitettävän hyvässä kunnossa, mikä ilahdutti kovasti. Ilonaiheet kun ovat viime viikkoina jääneet huolivuoren alle... Niin vain tuo pieni kommentti sai ilon hippusen toviksi poskipäilleni.
Kolmantena silmät. Lähestyvästä pyöreästä kympistä huolimatta en näytä kuitenkaan tulleeni vielä NIIN pyöreäksi, että täytyisi alkaa moniteholinssejä katselemaan. Ja aikas hyvältä kuulosti sekin, että lääkärini totesi minulla olevan "oikein nätit silmänpohjat"... Oikein mukava kuulla, että on sentäs jotakin nättiä...
Neljäntenä päästiinkin sitten tositoimiin. Verta putkiloihin ja röntgeniä onteloihin. Soittoaika lääkärille kuun lopussa. Jospa sieltä jotakin selvyyttä tähän epäselvyyteen saataisiin...
***
Parhaat palat ovat vielä jäljellä. Huoltoviikkoni jatkuu etelän taivaan alla, jonne perheen kera suuntaamme huomenna sinivalkoisin siivin. Odotan yhdessäoloa ja lepoa. Aurinkoa ja kulttuuria. Lukuelämyksiä. Tapaksia.
Ps. Ja jottei totuus aivan unohtuisi... Huoltoviikkoni lähti oikeasti liikkeelle Variantistani, jota käytin huollossa todeten, että kyllä minun ehkä pitäisi lukea ohjekirjaa vähän enemmän. Ensimmäisenä on syytä opetella mistä konepellin saa auki ja heti sen perään voisinkin sitten yrittää muistella menopelini rekisterinumeroa. Nämä voisivat olla näppäriä oivalluksia sitten sitä seuraavaa huoltoa ajatellen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti