Naturelli Elli

Kotitossukalle (so. minulle) luksusta voi olla vaikkapa lukutuokio sohvan nurkassa. Kannoin eilen kirjastosta vinon pinon suomalaisten naiskirjailijoiden tuotoksia; Härköstä, Köngästä, Malkamäkeä ja Paavilaista. Upeita naisia, sana hallussaan.

Aloitin Härkösestä. Olen aina tykännyt hänen kielenkäytöstään. Asioiden käsittelyn ronskius, ironia ja huumori tuovat tekstiin elämän makua, aitoutta. Härkönen piikittelee mielipiteitämme: useimmat meistä ajattelevat näin mutta kukaan ei tohdi sanoa ääneen.

Kauhun tasapaino ja muita kirjoituksia -teoksessaan (1999) Härkönen nauratti kotitossukkaa mm. kosmetiikan ihanuudesta kertovalla kirjoituksellaan. En voinut välttyä kuvittelemasta itseäni Sokoksen kosmetiikkaosaston hyllyjen väliin. On ihanaa vain kulkea kaikkien niiden purkkien ja purnukoiden keskellä. Pysähtyä välillä, hypistellä tuotteita ja olla tietävinään, mitä hyllystä etsii, vaikka eri sarjojen ja tuotteiden tunteminen tuntuukin edellyttävän vähintään maisteriopintoja. Nappaamalla hyllystä määrätietoisesti jonkun purkin, astelemalla muina miehinä kassalle ja esiintymällä itsevarmana kuin olisi aina käyttänyt kyseistä tuotetta, voi saada jopa hetkellisen itseluottamuksen kohotuksen.

Todellisuudessa asteleminen kosmetiikkaosastolla on aiheuttanut minulle päinvastaisia tuntemuksia. Huoliteltujen myyjien joukossa omat, aamuiset meikkiviritelmäni ovat näyttäneet lähinnä huvittavilta kokeiluilta ja vaatevalinnat tyylittömyyden huipulta.

Muutaman kerran elämässäni olen kuitenkin saanut olla räpsyripsenä. On ollut ihanaa katsella ammattilaisen otteita niin meikin tekemisessä kuin kampauksen loihtimisessakin ja todeta purkkien ja purnukoiden "tekevän ihmeitä".

Ja myönnettävä on: turhamaisuus on suoristanut selkärankaani.

* * * 

Kotitossukkana olen tyytyväinen hyvin vähään. Aamuinen puhdistus on ollut riittävää päivän askareisiin eikä aikaa ole juurikaan kulunut hiusten kanssa väkertämiseen tai silmänrajausten piirtämiseen. Sen verran olen jaksanut, että raahauduin alkukuusta kirkolle, missä Anja nyppi kehykset kasvoilleni. Eilen laitoin pitkästä aikaa korvakorut korviini, sillä pelkäsin reikien menevän umpeen pitkäaikaisesta korujen käyttämättömyydestä. Olen myös jo tottunut kulkemaan kalsareissa...

Tämäkin on ollut ihanaa. Katsella maailmaa naamiotta ja riisuttuna. Naturellina Ellinä. Olla armollinen itselleen myöntämällä oma turhamaisuutensa, vajavaisuutensa ja puutteellisuutensa. Todeta, että riittävästi on tarpeeksi ja tarpeeksi on hyvä.

Selkärankani... on  s u o r i s t u n u t.

Vuorotteluvapaan abc

Joulun alla aluelehden palstalla käytiin jälleen tiukkaa keskustelua - puolesta ja vastaan - mm. opettajien pitkistä kesälomista, lyhyistä työpäivistä ja työn rasittavuudesta. Kolumnisti Iikka Hackman (Keskisuomalainen) kirjoitti osuvasti näkemyksiään omien opettajavanhempiensa sopeutumisesta niin lomarytmiin kuin lukuvuoden käynnistelyynkin. 

Kuulosti tutulle. Veikkaan, että useammilla opettajien läheisillä näkemykset olisivat melko yhteneväisiä: koepinot, suunnittelut, järjestelyt, palaverit, yhteydenpito, materiaalihankinnat, levoton unirytmi... Aamuyön pikkutunti, viikonloppu tai kesäloma - sisäinen opettajuus ei katso aikaa tai paikkaa.

Minäkin vietin viime yön valmistautuen aloittamaan koulun kevätlukukautta. Aina heräämisajankohtaa myöten. Opettajuus sisälläni ei ole vielä ymmärtänyt, että tämä kevät tulee olemaan erilainen. 

Herra 13 ween ja Neiti 11 ween kysymykset "Mikset sä äiti koskaan ole kotona?" tai hallituksen ihmettelyt iltatöiden määrästä joutavat telakalle ainakin kevätlukukauden ajaksi sillä tästä se sitten alkaa.

Vuorotteluvapaa.

* * *

A  Asperger, aikatauluttomuus ja alku. Vuoden verran herra Asperger on viihtynyt meillä. Kasvattanut ja koulinut oppikirjojen ohella. Rytmittänyt elämäämme allakoita enemmän. Kevät. Uusi alku.

B  Basilika. Löytänyt tiensä ruokapöytäämme yhä enenevässä määrin. Mikä voi olla ihanampi yrtin tuoksu?

C  Camino. Reitti. Tie. Loppuelämää viitoittava suunta.

D  Duuri. Elämän mollivoittoisen vireen kääntäminen duuriksi.

E  Espanja. Matkailu avartanee. Kulttuuria kaikilla aisteilla.

F Fischer. Menopeli jalan alla - useimmiten.

G Golf Variant. Menopeli tien päällä - useimmiten.

H  Hiihtoretket. Suksen liuku kirpeässä pakkassäässä. Mehumukillinen matkan varrella. Tulet laavulla. Palelevat sormenpäätkin.

I  Isä. Taivaassa ja maan päällä. Oma isäni. Tuki ja turva.

J  Jaksan. Tätä kannustussanaa tarvitsen.

K  Kompassi ja kiitollisuus. Jotta näkisin enemmän ja kokisin syvemmin...

L  Lappi ja Lapponia. Keväinen viikko tunturien kupeessa. Kuukkeleiden ja kiirunoiden kaverina. Omaa kehoa koetellen Lapponialla tai ilman.

M  Neljä rakasta "ämmääni". Aikaa Hallitukselle ja lapsille. Metsälle. Läsnäoloa ja voimaantumista.

N Nauraminen. Ilo ja onni.

O Opettaja. Kutsumusammatti jo ensimmäisen luokan kaverini-kirjoista lähtien.

P  Pilgrim. Vaeltaa ja etsiä. Löytää määränpää. Tavoittaa jotakin syvää ja aitoa.

Q Quu eli tuttavallisemmin kuu. Kävelyretki pakkasyön täysikuulla on elämys.

R  Rukous. Sydämen puhetta.

S  Sevilla ja Santiago de Compostela. Lähtö ja maali.

T  Terveys. Suurin kiitollisuuden aihe.

U Uskallan. Kuinka ujosta lettipäästä kasvaa itseensä luottava ja rohkea leijonaemo?

V  Via de la Plata. 1000 kilometriä jalkojen päällä. Selässä keikkuva rinkka. Retki omaan itseen. Haaste ja haave.

W Woima. Fyysinen ja henkinen. Tänä keväänä tasapainoisesti molemmat.

X  Xxx. Uni ja lepo.

Y  Ystävät ja sielunsisaret. Matkan varrelta osaksi elämääni jääneet ja minuun jälkensä jättäneet.

Z Zen ja zuumaus. Mietiskelyä. Asioiden näkeminen uudella tavalla, läheltä ja kaukaa katsottuna.

Å  Åbo. Siel ja täl puol jokkee. Kummityttären hymy saa auringon säteilemään räntäsateellakin.

Ä  Äiti. Maailman kaunein sana. Lohduttaja ja matkakumppani. Elämän iloissa ja suruissa.

Ö  Öljy. Oliivi, porkkana ja avokado sellainen. Koukussa. Ulkoisesti ja sisäisesti.

* * *