Olipa puuhakas viikonloppu...
Perjantain varsinaisten töiden jälkeen vierähti koululla tunti, jos toinenkin, lauantain myyjäispäivää valmistellessa. Ja mihin sitä ope karvoistaan pääsisi? Ajatukset jatkoivat vielä senkin jälkeen myyjäisten parissa, kun kaarsin Varianttini keulan koulun pihalta kotia kohden... Onneksi iltaan oli sovittu Akkakaffittelut - kiitos Päivi - ja sain ajatukset toviksi muihin kuvioihin ja superhyvän tuulen kohoamaan Ystäviä tapaamalla. Kaffeilta kotiin ja yöpuhteisiin. Opea odottivat vielä oppilaskunnan ohjelman valmistelut kartanpiirtoineen ja palkinnon paketoimisineen.
Lauantaiaamuna kello herätti kuuden pintaan. Ennätin puuhastella aamutoimien ohella tovin kotiäidin askareita, minkä jälkeen suuntasin Neiti 9 Ween kera koululle. Siellä valmisteluja, lasten tsemppausta päivää varten, myyjäiskuviot, kiitokset, siivoukset ja sitten ansaitulle - tosin lyhyehkölle - viikonloppuhuilille. Neiti 9 Wee osti myyjäisistämme kakun ja matkalta jo tilattiin kotijoukoilta päiväkahvit ja seuraa. Tiikerikakkua, nam... Päivän kääntyessä hämärän hetkeen, lähdimme ulkoiluttamaan itseämme suksien kera. Täytyy todeta, että tämä maistui kyllä tiikerikakkuakin makoisammalta syksyn sairastelujen jälkeen. Ensilumen hiihdoissa on aina aivan erityislaatuinen tunnelmansa! lllaksi lilaa luomeen ja seurantalolle hirvikeitolle ja kakulle. Tämän päivän jälkeen ei tarvinnut unta houkutella.
Sunnuntaiaamun ihanat rutiinit: päivän lehdet ja kahvikuppi! Miten niistä nautinkaan! Lehdestä huomasin Petri Laaksosen konsertoivan tänään Jyväskylässä. Konsertin pohjalta hänestä oli lehdessä myös juttu, mikä kolahti jälleen kerran mielialaani ja tunnelmaan.
"Kyllähän iloa täytyy olla. Mitä tunnemaailmaan tulee, niin mäkin olen äärilaitojen ihminen. Sellainen seiska plus ei ole mulle mitään. Haluan, että elämässä sattuu ja tapahtuu. Toivon, että ilo ja riemu sekä murhe ja suru voivat kulkea käsi kädessä. Ainakin ne kuuluvat kaikki elämään."
Nämä sanat sydämessäni lähdin jälleen ensilumille. Tällä kertaa matka taittui kelloa silmäillen, sillä hallitus oli lähdössä ulkoiluttamaan itseään pohjoisen hangille. Meidän kotiin jäävien hommana oli toimia taksina Tikkakoskelle. Sinänsä oikein mukava keikka, sillä samaan reissuun saimme mahtumaan vähän myös joulupukin apurina toimimista, normaalien ruokaostosten lomaan. Kotiuduttuamme illan ohjelmassa kassien purkamista ja tavaroiden paikoillen asettelua, pyykkäystä, mankelointia, silitystä, ruoan laittoa, imurointia, jäälyhtyjen tekoa, harmonikan soittoa, huomisen työmaan kuvioiden katsastusta, kokeiden korjausta, palautteiden kirjoittamista, hakepolttimon tsekkausta, iltasatua, lasten haleja ja Tuiskun rapsutusta.
Paljon tapahtui - paljon jäi vielä odottamaan tulevia viikonloppuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti